Matti puuttuu yläkuvasta, mutta muuten kaikki paikalla kun kuvaaja kamera takana. Tessu on maalivahti... siksi maassa... ja highway 73 varrella etelä-saaren alpeilla. Eikä mitään LOTR-elokuvien rekvisiittaa vaan ihan luonnon muovaamia kalkkivimuodestelmia.
---
Arthur Pass on noin ylityksen keskellä ja myös huikopalastoppi paikka. Paikalliset Keat ovat myös todenneet, että Arthur Pass on erinomainen paikka huikopaloille. Keat ovat vuoristopapukaijoja… varastelevia vuoristopapukaijoja, jotka vievät kirjaimellisesti leivän kädestä jos sitä tuulettaa muutaman sekunnin liikaa. Ja ovat selvästi ylpeitä varkaita. Ja miksi eivät olisi, ne ovat tottuneet filmitähden elämään, missä turistien eväiden varastelu tuo vain lisää glamouria.
Iltapäivän puolessa olemme laskeutuneet alpeilta ja päädymme uimaan Mamakoa -järveen… vesi on noin samaa kuin kotimainen kesäkuun järvi… ja riifreshing. Päivä päättyy tänään Greymouth nimiseen pieneen kaupunkiin, jonka rannalta lähtee Suomeen kivi jos toinenkin. Kirsi ja Sirkkis vastaavat suurimmasta kivikuormasta... ja siitäkin huolimatta, että Sirkkis jätti puolet kivistä pizzeriaan tipiksi... :]
---
Niitä vielä on... Kiwiä luonossa vaan ei paljoa.
Etelän alpit ja olo kuin alpeilla ikään. Uudessa Seelannissa tuntee helposti olon kotoisaksi ja onhan se psyykkisesti kuin euroopassa olisi.
Kirsi ja Pena kuvaamassa Arthur Passin julkista, Keaa joka myös tunnettu ruokarosvo.
Jyrki muikeana Mamakoa -järvessä, jossa suurin osa meistä kävi uimassa.
YapYap... tuossa sitä elämän ohjetta, joka olisi monen hyvä muistaa päivittäin. Life kun on Now!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti